Kohti näyttöön perustuvaa käytäntöä mielenterveystyössä

Alla on Toimintaterapeutti -lehden lokakuun numerossa Toiset tutkii -palstalla julkaistu kirjoitus toimintaterapiasta, tutkimuksesta ja mielenterveystyöstä. Se oli ensimmäinen kirjoitukseni uudelle Toiset tutkii -palstalle. Kirjoitusprosessi oli kyllä täyttä tuskaa. 3000-merkkiä on tavattoman paljon vähemmän tilaa kuin kolmen kirjallisuuskatsauksen esittelyyn pitäisi käyttää. Lisäksi en erityisesti pidä AJOT -lehdessä julkaistuista kirjallisuuskatsauksista. Niissä pienet ja mahdollisesti metodologisesti vähän kyseenalaiset tutkimukset tuntuvat saavan helposti suuremman painon kuin ansaitsisivat. Toisaalta ainakin minä olen saanut monesti AJOT:n kirjallisuuskatsauksista vaikutelman, että kirjallisuuskatsauksien kirjoittajat ajattelisivat systemaattisten kirjallisuuskatsauksien olevan jotenkin automaattisesti hyvää tutkimusnäyttöä. Näin ei tietenkään oikeasti ole, vaan kirjallisuuskatsauksien päätelmät ovat korkeintaan niin luotettavia kuin niiden lähteinä käytetyt tutkimukset(ks. Egger 2001)

Egger M, Smith GD, Sterne JA. Uses and abuses of meta-analysis. Clin Med. 2001 Nov-Dec;1(6):478-84.


Kohti näyttöön perustuvaa käytäntöä mielenterveystyössä

Tutkimusnäytön hyödyntämisestä toimintaterapiassa on vähitellen tulossa arkipäivää. Tutkimusnäytön löytäminen, tulkitseminen ja hyödyntäminen voi kuitenkin olla työlästä. Yksi tapa helpottaa tutkimusnäyttöön perehtymistä on lukea systemaattisia kirjallisuuskatsauksia. Systemaattisen kirjallisuuskatsaus on (tutkimus)artikkeli, johon on tiivistetty systemaattisesti eri tietokannoista kerätty ja kriittisesti arvioitu, tarkasti rajattuun aiheeseen liittyvä, tutkimustieto.

Yhdysvaltalaisen American Journal of Occupational Therapy (AJOT ) -lehden touko-kesäkuun numeron teemana oli toimintaterapia mielenterveyskuntoutuksessa. Lehdessä julkaistiin kolme mielenterveystyöhön liittyvää systemaattista kirjallisuuskatsausta. Ensimmäinen kirjallisuuskatsaus selvitti toimintaterapian vaikuttavuutta työssäkäynnin ja opiskelun kannalta (Arbesman ym. 2011). Toinen kirjallisuuskatsaus keskittyi toimintaterapian hyötyihin yhteisöön osallistumisen ja roolien ylläpitämisen tukemisessa (Gibson ym. 2011). Kolmas kirjallisuuskatsaus puolestaan liittyi toiminnallisten ryhmien hyötyyn mielenterveyskuntoutuksessa (Bullock & Bannigan 2011).

Kirjallisuuskatsauksien tulokset ovat varovaisen lupaavia. Arbesmanin ja muiden kirjallisuuskatsauksessa löydettiin näyttöä mm. yksilöidysti järjestetyn tuetun työssäkäynnin ja tuetun opiskelun positiivisesta vaikutuksesta myöhempään työllistymiseen ja opiskeluun. Gibson ja kollegat puolestaan löysivät näyttöä esimerkiksi sosiaalisten taitojen, päivittäisten toimintojen ja neurokognitiivisen harjoittelun hyödyistä. Bullock ja Bannigan eivät kirjallisuuskatsauksessaan pystyneet tekemään johtopäätöksiä toiminnallisten ryhmien vaikuttavuudesta suuntaan tai toiseen. Ongelmana oli, kuten toimintaterapiassa monesti on, tutkimuksen vähäinen määrä. Bullock ja Bannigan kuitenkin toteavat, että näytön puute ei tarkoita vaikuttavuuden puutetta ja he suosittelivatkin toiminnallisten ryhmien käytön jatkamista, kunnes lisänäyttöä saadaan.

AJOT:n päätoimittaja Dr. Sharon A. Gutman kirjoittaa pääkirjoituksessaan kirjallisuuskatsauksien olevan yritys vahvistaa tutkimusnäyttöön pohjautuvaa toimintaterapian käytäntöä mielenterveystyössä (Gutman 2011). Matka on kuitenkin vielä alussa. Jokaisessa kirjallisuuskatsauksessa korostettiin lisätutkimuksen tarvetta. Myös Gutman tuo lisätutkimuksen tarpeen esiin erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Toisaalta varmojen johtopäätöksien tekeminen paikoitellen hyvin hajanaisen ja monenlaatuisen tutkimuksen pohjalta on vaikeaa. Näin ollen kirjallisuuskatsauksien johtopäätökset eivät ole aivan ongelmattomia. Jos mielenterveystyöhön ja toimintaterapiaan liittyvä tutkimus kuitenkin kiinnostaa, on yllä mainittuihin kirjallisuuskatsauksiin tutustuminen hyvä tapa aloittaa.

Yllä esitellyt kirjallisuuskatsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa American Journal of Occupational Therapy -lehden kotisivuilla osoitteessa: http://ajot.aotapress.net/content/65/3.toc.

Lähteet:

Arbesman, M., & Logsdon, D. W. (2011). Occupational therapy interventions for employment and education for adults with serious mental illness: A systematic review. American Journal of Occupational Therapy, 65, 238–246.

Bullock, A., & Bannigan, K. (2011). Effectiveness of activity-based group work in community mental health: A systematic review. American Journal of Occupational Therapy, 65, 257–266.

Gibson, R. W., D’Amico, M., Jaffe, L., & Arbesman, M. (2011). Occupational therapy interventions for recovery in the areas of community integration and normative life roles for adults with serious mental illness: A systematic review. American Journal of Occupational Therapy, 65, 247–256.

Gutman S.A. (2011) FROM THE DESK OF THE EDITOR Special Issue: Effectiveness of Occupational Therapy Services in Mental Health Practice American Journal of Occupational Therapy May/June 2011 vol. 65 no. 3 235-237