keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Aluetapaaminen II: Mistä etsiä tutkimustietoa?

Kirjoitan tänne blogiin lyhyet ohjeet Toimintaterapeuttiliiton Keski-Suomen aluetapaamisessa läpi käydyistä tiedonhakuun liittyvistä asioista. Tässä toisessa osassa on vain muutama sana tietokannoista. Seuraavissa osissa kirjoitan vähän mm. PubMed-tietokannan perusominaisuuksista kuten Rss-feedien luomisesta ja asiasanahausta.


Käytännön kokemus on osoittanut, että liian monentietokannan käyttäminen tiedonhakuun tekee hakemisesta tarpeettoman vaikeaa. Jokainen tietokanta tuntuu toimivan vähän eri tavalla ja kaikkien tietokantojen erityispiirteiden tunteminen vaatii paljon opettelua ja työtä. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että käytän tutkimustiedon etsimisessä oikeastaan vain PubMed.Gov (Medline) ja Google Scholar -tietokantoja. Kummastakin tietokannasta (No, Scholar ei varsinaisesti ole tietokanta) hakeminen on ilmaista. Tietokannat myös täydentävät hyvin toisiaan ja vastaavat varsin hyvin toimintaterapeutin/opiskelijan tarpeisiin.

PubMed on todella laaja ja varsin helppokäyttöinen Yhdysvaltain kansallisen lääketieteen kirjaston ylläpitämä tietokanta. Pubmed -tietokannasta mielestäni parasta on, että haun rajaaminen on varsin helppoa. Sen käyttämiseen on myös kattavat englanninkieliset ohjeet sekä sanallisessa että videomuodossa tietokannan sivustolla.

Google Scholarin vahvuutena puolestaan on käsittämättömän valtava aineisto. Mitä Scholar ei löydä, sitä ei tarvitse. Toinen Scholarin vahvuus on, että sen avulla on helppo löytää tiettyyn artikkeliin viittaavat artikkelit. Jos löydän PubMed -tietokannan avulla mielenkiintoisen artikkelin, voin Scholar tietokannan avulla paikantaa hetkessä ko. artikkeliin viittaavat uudemmat tutkimukset. Scholarin käytön keskeinen ongelma on, että haun rajaaminen on varsin vaikeaa, koska materiaalia on niin paljon. Scholarissa ei esimerkiksi myöskään ole asiasanastoa. Scholar kuitenkin täydentää laajuutensa takia erinomaisesti PubMed-tietokantaa.

Näiden kahden tietokannan lisäksi on paljon muitakin tietokantoja. Viime kädessä se, mitä tietokantoja tiedonhakuun käyttää on makuasia. Hyviä vaihtoehtoja on aikalailla. Nämä kaksi ovat kuitenkin minulle se perusta, jolla tulee hyvin toimeen 90% tapauksista - ainakin, jos ei etsi ensisijaisesti suomenkielistä materiaalia. Nämä tietokannat ovat myös ilmaisista tietokannoista selkeästi parhaat - ainakin minun mielestäni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti