Kuulumisia ja suunnitelmia

Syksy on mennyt mielettömällä vauhdilla. Vasta oli elokuu ja kohta jo joulu. Kirjoittamiselle ei ole jäänyt hirveästi aikaa. Marraskuussa pitäisi vähän helpottaa. Ehkä.

Olen ollut osa-aikaisesti harjoittelussa Keski-Suomen muistiyhdistyksellä. Harjoittelussa on ollut mielettömän mielenkiintoista ja mukavaa. Pajon olen päässyt tekemään, palon olen oppinut ja tuntuu, että myös asiakkaat ovat hyötyneet panoksestani. Harjoittelun lisäksi olen yrittänyt saada viimeisiä opintoja kasaan, selvitellyt vähän toiminimen perustamiseen liittyviä asioita ja muitakin työkuvioita. Ei, näistä sen enempää tässä yhteydessä - tai ehkä sen verran, että ensi vuodesta on tulossa parhaimmillaan töiden puolesta todella upea. Jos kaikki suunnitelmat menevät putkeen, pääseen tekemään juuri niitä asioita, joita haluan tehdä, juuri niiden ihmisten kanssa kuin haluan! Nyt pitää koputella kovasti puuta, ettei vaan mikään menisi vikaan... :)

Loppusyksy menee aika pitkälti opiskellessa. Tarkoitus olisi myös käydä Toimintaterapian tutkimus- ja kehittämissymposiumissa Arcadassa (ehkä jopa pitämässä esitys!!). Olen myös lupautunut pitämään työpajaa Kuopiossa toimintaterapeuttiliion aluetapaamisessa. Jos olet huudeilla niin, tervetuloa mukaan!

Turhauttavat opinnot

Tehtävän anto:

"Kerro joko esseenä tai jollain omalla keksimälläsi tavalla, miten johtajan ja työntekijän välisessä keskustelussa päästään aitoon vuorovaikutteiseen kehityskeskusteluun."

Toimisiko haiku?

Raitapaidassa
yksi nappi on auki.
Johtajan hymy.

Aluetapaaminen III: Tutkimuksen seuraaminen RSS-feedin avulla

Kirjoitan tänne blogiin lyhyet ohjeet Toimintaterapeuttiliiton Keski-Suomen aluetapaamisessa läpi käydyistä tiedonhakuun liittyvistä asioista. Tässä kolmannessa osassa kerrotaan lyhyesti, miten tutkimusta voi seurata RSS-feedin avulla. Seuraavissa osissa kirjoitan vähän muista PubMed-tietokannan perusominaisuuksista.


Tässä on ohje RSS-feedien luomiseen PubMed-tietokannassa. Feedien luominen ja seuraaminen on varsin helppoa, joten ohje on aika pelkistetty. Luominen tapahtuu pääosin samaan tapaan myös muissa selaimissa, vaikkakin yksityiskohdat voivat vaihdella. Jos feedien luomisessa tulee ongelmia niin, kysy apua kommenteissa.

Vaihe I: Hakusanat.

Vaihe II: RSS-feedin luonti.

Vaihe III:

Vaihe IV:

Vaihe V: Feedin seuraamistavan valinta. Käytämme seuraamiseen kirjamerkkipalkkia.

Vaihe VI: Feedin nimi.

Vaihe VII: Kirjanmerkkipalkin näyttäminen selaimessa. Huomaa, että jos selaimessasi näkyy kirjanmerkkipalkki (Bookmarks -toolbar) tämä vaihe on turha.

Vaihe IIX: Feed on valmis!

Aluetapaaminen II: Mistä etsiä tutkimustietoa?

Kirjoitan tänne blogiin lyhyet ohjeet Toimintaterapeuttiliiton Keski-Suomen aluetapaamisessa läpi käydyistä tiedonhakuun liittyvistä asioista. Tässä toisessa osassa on vain muutama sana tietokannoista. Seuraavissa osissa kirjoitan vähän mm. PubMed-tietokannan perusominaisuuksista kuten Rss-feedien luomisesta ja asiasanahausta.


Käytännön kokemus on osoittanut, että liian monentietokannan käyttäminen tiedonhakuun tekee hakemisesta tarpeettoman vaikeaa. Jokainen tietokanta tuntuu toimivan vähän eri tavalla ja kaikkien tietokantojen erityispiirteiden tunteminen vaatii paljon opettelua ja työtä. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että käytän tutkimustiedon etsimisessä oikeastaan vain PubMed.Gov (Medline) ja Google Scholar -tietokantoja. Kummastakin tietokannasta (No, Scholar ei varsinaisesti ole tietokanta) hakeminen on ilmaista. Tietokannat myös täydentävät hyvin toisiaan ja vastaavat varsin hyvin toimintaterapeutin/opiskelijan tarpeisiin.

PubMed on todella laaja ja varsin helppokäyttöinen Yhdysvaltain kansallisen lääketieteen kirjaston ylläpitämä tietokanta. Pubmed -tietokannasta mielestäni parasta on, että haun rajaaminen on varsin helppoa. Sen käyttämiseen on myös kattavat englanninkieliset ohjeet sekä sanallisessa että videomuodossa tietokannan sivustolla.

Google Scholarin vahvuutena puolestaan on käsittämättömän valtava aineisto. Mitä Scholar ei löydä, sitä ei tarvitse. Toinen Scholarin vahvuus on, että sen avulla on helppo löytää tiettyyn artikkeliin viittaavat artikkelit. Jos löydän PubMed -tietokannan avulla mielenkiintoisen artikkelin, voin Scholar tietokannan avulla paikantaa hetkessä ko. artikkeliin viittaavat uudemmat tutkimukset. Scholarin käytön keskeinen ongelma on, että haun rajaaminen on varsin vaikeaa, koska materiaalia on niin paljon. Scholarissa ei esimerkiksi myöskään ole asiasanastoa. Scholar kuitenkin täydentää laajuutensa takia erinomaisesti PubMed-tietokantaa.

Näiden kahden tietokannan lisäksi on paljon muitakin tietokantoja. Viime kädessä se, mitä tietokantoja tiedonhakuun käyttää on makuasia. Hyviä vaihtoehtoja on aikalailla. Nämä kaksi ovat kuitenkin minulle se perusta, jolla tulee hyvin toimeen 90% tapauksista - ainakin, jos ei etsi ensisijaisesti suomenkielistä materiaalia. Nämä tietokannat ovat myös ilmaisista tietokannoista selkeästi parhaat - ainakin minun mielestäni.

Aluetapaaminen I: tunelmia

Olin eilen puhumassa Toimintaterapeuttiliiton Keski-Suomen aluetapaamisessa näyttöön perustuvasta käytännöstä. Vastaanotto oli positiivista ja asia puhututti aikalailla. Ehkä päällimmäiseksi tunnelmaksi jäi, että tutkimusnäytön hyödyntäminen koettiin tärkeäksi. Ajan ja taitojen puute tuntuvat olevan tärkeimmät esteet tutkimusnäytön hyödyntämiselle. Toisaalta tutkimusnäyttöä ei ole ihan hirveästi saatavilla ja jos olisikin niin, tutkimusartikkelien kokotekstien löytäminen on työlästä.

Aiheeseen liittyvälle koulutukselle tuntuisi myös olevan tilausta. Paikalla olleista toimintaterapeuteista ja toimintaterapeuttiopiskelijoista reilusti ylipuolet olisi kiinnostunut osallistumaan aihetta käsittelevään lisäkoulutukseen. Sellainen pitänee yrittää kursia kokoon...

Kiitoksia vielä kaikille osallistujille mukavasta illasta!


PS. Kirjoitan tänne blogiin lyhyet opastukset aluetapaamisessa käsitellyistä asioista. Saa kysyä, jos joku asia jäi vaivaamaan mieltä.